​​​​​​Sivuvirtojen ​käsitt​ely​

Maidonjalostuksessa pyritään välttämään raaka-aineesta johtuvaa hävikin syntymistä. Hävikkiä voi syntyä putkistoihin jäävistä maidoista siirtojen aloitusten ja lopetusten yhteydessä. Näissä yhteyksissä syntyneet ns. vesimaidot voidaan mahdollisuuksien mukaan käsitellä uudelleen ja käyttää siten elintarvikkeen raaka-aineena. Myös juustonvalmistuksen yhteydessä syntynyt hera (linkki kohtaan 1.18.2.2) voidaan mahdollisuuksien mukaan jatkojalostaa asianmukaisesti prosessoiden elintarvikkeiksi elintarvikkeen elintarvikehygieenisen laadun vaarantumatta. Heraa voidaan käyttää myös elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa tietyin ehdoin. Hera kuuluu sivutuoteasetuksen (EY N:o 1069/2009) piiriin ollen 3. luokan sivutuote. Asetuksella (EY)  N:o  1774/2002 otettiin käyttöön luokitus, jossa eläimistä saatavat sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan​.


​Maito ja ​​maitopohjaiset tuotteet

Maidon ja maitopohjaisten tuotteiden käyttöä elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokinnassa säädellään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella N:o 665/2010. Lisäksi maidon ja maitopohjaisten sivutuotteiden käytöstä elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa lisätietoja on Eviran ohjeessa REHU 12814/3. Asetusta ja ohjetta ei sovelleta, kun maitoa ja maitopohjaisia sivutuotteita käytetään tilalla, jossa ne ovat syntyneet ts. tilalla syntyneen maidon ja maitopohjaisen tuotteen käyttö omien elintarviketuotantoeläinten ruokintaan on sallittua tietyin edellytyksin.

Antibioott​​imaito

Antibioottimaito on ongelmajätettä ja sitä ei suositella annettavaksi vasikoiden ruokintaan antibioottiresistenssin lisääntymisen vuoksi. Mikäli näin halutaan kuitenkin tehdä, voidaan antibiootit pilkkoa entsymaattisesti ennen juottoa vasikoille. Alkutuotantotilalla syntyvää antibioottimaitoa ei tule johdattaa maapuhdistamoon, koska se menee tukkoon. Sitä ei suositella johdatettavaksi myöskään muun tyyppisiin puhdistamoihin. Antibioottimaito tulisikin johdattaa liete- tai virtsasäiliöihin ja siitä edelleen maalevitykseen. 

Hera

Juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvällä heralla on korkea biologinen hapenkulutusarvo. Yhden heralitran hapenkulutus vastaa keskimäärin yhden ihmisen päivän aikana tuottaman jäteveden hapenkulutusta. Siten menneinä vuosikymmeninä käytettyä menetelmää laskea hera ympäristöön johonkin tiettyyn paikkaan ei voida ympäristön näkökannalta enää tehdä. Perinteisesti heraa on syötetty sioille, mutta läheskään aina se ei ole mahdollista. Sikoja kasvattavat maidonjalostajat ovat harvassa.

Heraa voidaan antaa omille elintarviketuotantoeläimille rehuksi, kun se syntynyt lämpökäsitellystä maidosta valmistetun juuston yhteydessä. Heran korkea laktoosi- ja suolapitoisuus asettaa märehtijöiden ruuansulatuksen kannalta rajoitteet heran käytölle rehun lähteenä ja suolapitoista esim. leipäjuustonvalmistuksen heraa ei suositella annettavaksi suuria määriä eläinten rehuna. Korkea laktoosipitoisuus lisää pötsimikrobien haihtuvien rasvahappojen tuotantoa ja sitä kautta pötsin pH:n vaihtelut muodostuvat suuriksi aiheuttaen haittaa pötsin pieneliötoiminnalle ja siten eläimen tuotantokyvylle ja hyvinvoinnille. Laktoosipitoisuuden alentamiseen auttaa jossain määrin heran hapattaminen, mutta täydelliseen laktoosin käyttämiseen tarvitaan heran välineutralointia, laktoosin käymisen jatkumisen turvaamiseksi ja siten laktoosipitoisuuden alentamiseksi.

Heraa voidaan käyttää myös lannoitteena pintalevityksenä sulan maan aikaan esim. lietelannan levityksen yhteydessä. Mikäli heraa levitetään ainoastaan herana, tulee heran levittämistä samalle lohkolle liian usein välttää maan happamoitumisen estämiseksi. Mikäli hera varastoidaan kylmänä suoraan juustonvalmistuksesta, vähentää se myös heran maan happamoitumisvaikutusta.

Mikäli juustola on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon, voidaan hera laskea myös kunnan puhdistamolle. Tämä vaatii kuitenkin sopimusta toimijan ja kunnan välille, jossa heramäärät ja ajankodat ovat määritelty.

Varteen otettava vaihtoehto on myös erilaisten heratuotteiden valmistus, joista herajuomat ja -juustot ovat muutamia mahdollisuuksia.

Ternimaito

Poikimisen jälkeen 3-5 päivän ajan lypsettävää ternimaitoa saa toimittaa suoraan tilalta toiselle tilalle märehtijöiden ruokintaan. Se edellyttää kuitenkin, että ettei luovuttamisesta aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa. Muuten maidon toimittaminen tilalta suoraan toiselle elintarviketuotantoeläinten ruokintaan on kiellettyä, ellei maitoa myyvä tai luovuttava tila ole rekisteröitynyt rehualan toimija eikä tilaa ole hyväksytty elintarvikehuoneistoksi. Ternimaidon luovuttamista koskeva poikkeus on annettu MMMa 585/2012. Jos ternimaitoa luovutetaan tai vastaanotetaan, tulee se merkitä rehukirjanpitoon.

Sivutuotteiden kuljetus ja käsittely

Maitoalan laitos saa luovuttaa sivutuotteita kuljetettavaksi vain asianmukaisesti rekisteröityneelle kuljettajalle tai kuljetusyritykselle. Lisäksi on varmistettava, että sivutuotteiden vastaanottajalla on oikeus lähetettävien sivutuotteiden käsittelyyn.

Toimijoiden on pidettävä eri luokkiin kuuluvat eläimistä saatavat sivutuotteet erillään toisistaan, jos ne haluavat hyödyntää sellaisia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka eivät aiheuta merkittävää riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle. Tämä pätee erityisesti jos tällaiset tuotteet johdetaan ihmisravinnoksi kelpaavasta aineksesta. Kysymys on tällöin eläimistä saatavien sivutuotteiden hyödyntämisestä eläinten rehuna. Sivutuoteasetuksella vahvistetaan periaate, että suuririskistä ainesta ei pitäisi syöttää tuotantoeläimille ja että tietystä eläinlajista johdettua ainesta ei pitäisi syöttää saman lajin eläimille (vrt. TSE-tauti). 

Maidon ja maitopohjaisten tuotteiden käyttöä elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa määrittää sivutuotteiden käsittelytapa. Maito tai maitopohjaiset tuotteet jaetaan käsiteltyihin (1) ja käsittelemättömiin (2) (ao. kohtien 1 ja 2 linkitys em. vastaaviin sanoihin)

1) käsitellyillä tuotteilla maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidon prosessoinnissa syntyviä sivutuoteasetuksen mukaisesti luokan 3 sivutuotteiksi määriteltyjä tuotteita, huuhdevedet mukaan lukien, jotka on käsitelty liitteen a tai b kohdan mukaisesti;

2) käsittelemättömillä tuotteilla maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidon prosessoinnissa syntyviä sivutuoteasetuksen mukaisesti luokan 3 sivutuotteiksi määriteltyjä tuotteita, huuhdevedet mukaan lukien, joita ei ole käsitelty liitteen a tai b kohdan mukaisesti sekä tuotteita, jotka ovat joutuneet kosketuksiin näiden tuotteiden kanssa;

tuotteisiin.

Käsittelemättömän maidon käyttöä elintarviketuotantoeläinten ruokintaan on rajoitettu tartuntatautien ehkäisemiseksi. Käsittelemättömäksi katsotaan maito, jota ei ole iskukuumennettu, steriloitu tai pastöroitu. 

​Käsittelyvaatimukset

Esim. 1. Jos maitoalan laitos luovuttaa maitoa ja maitopohjaisia liitteen a tai b (ao liite upotetaan) 

Liite

Maidon, maitopohjaisten tuotteiden ja maidon prosessoinnissa syntyvien sivutuotteiden käsittelyvaatimukset

a) Käsittelyvaatimukset

1) iskukuumennus (vähintään135 °C, vähintään1 sek.) tai

2) sterilointi (vähintään115°C, vähintään 20 min. tai jollakin vastaavalla aika- ja lämpötilayhdistelmällä) tai

3) pastörointi (vähintään 71,7 °C vähintään15 sek. tai jollakin vastaavalla aika- ja lämpötilayhdistelmällä) + kuivaus tai pH:n lasku alle 6:een vähintään tunnin ajaksi

b) Käsittelyvaatimukset

1) pastörointi (vähintään 71,7 °C vähintään15 sek. tai jollakin vastaavalla aika- ja lämpötilayhdistelmällä) tai

2) kun kysymyksessä on hera, joka on saatu lämpökäsittelemättömistä maitotuotteista:

heran on maidon saostumisen jälkeen annettava seistä vähintään 16 tuntia

ja heran pH on laskettava alle 6:een (ennen toimitusta laitoksesta).

Kaupasta palautetulle maidolle ja maitopohjaisille tuotteille, joita käytetään eläinten ruokinnassa, ei vaadita toistamiseen edellä a ja b kohdissa kuvattuja käsittelyjä, jos kyseisten tuotteiden valmistusprosessi on sisältänyt vastaavan käsittelyn.

mukaisesti käsiteltyjä sivutuotteita eläinten ruokintaan alkuperäistilan ulkopuolelle, on toimijan harjoittaman luovutuksen edellytyksenä, että laitos on hyväksytty elintarvikehuoneistoksi elintarvikelain (23/2006) nojalla. Lisäksi laitoksen tulee olla rekisteröity rehulain (86/2008) nojalla rehualan toimijaksi.

Esim. 2.  Maitoalan laitoksen luovuttaessa käsittelemättömiä tuotteita eläinten ruokintaan, tulee sen kirjanpidosta ilmetä, että luovutetut tuotteet ovat käsittelemättömiä tai sisältävät käsittelemättömiä aineksia. Kaupallisissa asiakirjoissa tulee mainita, että eläinten ruokintaan käytettävä rehu on käsittelemätöntä alkuperää. Käsittelemätöntä tuotetta käyttävän tilan tulee tehdä toiminnastaan ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirastolle ennen käsittelemättömän tuotteen käytön aloittamista. Käsittelemätöntä maitoa tai maitopohjaista tuotetta saa käyttää rehuna vain sikojen ruokinnassa ja tietyt edellytykset huomioon ottaen.

Eräin tarkennuksin myös muita luokkaan 3 kuuluvaa ainesta voidaan käyttää elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan.

Elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan voidaan käyttää myös maitopohjaista luokkaan 3 kuuluvaa ainesta (tuotteita), joka on peräisin maitoalan laitoksesta tai vähittäiskaupasta. Näitä maitoalan laitoksissa luokan 3 sivutuotteita ovat esimerkiksi:

  • hylätty raakamaito, joka on peräisin eläimistä, joissa ei ole kliinisiä merkkejä maidon välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvasta taudista, kuten makuvirheen tai korkean bakteeri- tai solupitoisuuden vuoksi laitoksessa hylätty raakamaito

  • entiset eläimistä saatavat elintarvikkeet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi kaupallisista syistä tai sellaisten valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien tai muiden vikojen vuoksi, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille, kuten laitoksessa hylätty tai laitokseen palautettu maito ja maitopohjainen tuote, joka on vanhentunutta tai virheellistä, kuten jälkikäynyt juusto

  • maidon ja maitopohjaisten tuotteiden valmistuksessa syntyvät tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi kuten rehuhera ja tuotelinjojen aloitus- ja lopetuserät (jogurttisekoitus, jäätelömassa ja tuotekehityksen koe-erät)

  • maidon jalostuksessa separaattoreihin ja linkoihin jäänyt aines

​Huomioita​vaa

Kaikkien eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittäminen ei ole realistinen vaihtoehto suurten kustannusten vuoksi, mutta sitä vastoin on kaikkien etu, että eläimistä saatavia sivutuotteita hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti ja kestävällä tavalla edellyttäen, että niiden käytöstä aiheutuneet terveysriskit minimoidaan. Monenlaisia eläimistä saatavia sivutuotteita käytetäänkin yleisesti erilaisilla tuotannonaloilla kuten l​​ääke-, rehu- ja nahkateollisuudessa, mutta enenevässä määrin myös uusilla tuotannonaloilla, erityisesti energiantuotannossa. Alkaen sivutuotteiden keräämisestä niiden käyttöön ja mahdolliseen hävittämiseen, tulee toimijoiden noudattaa niiden käsittelystä annettuja yleisiä terveyssääntöjä. Näiden sääntöjen tulisi olla mitoitettu oikeaan suhteeseen ihmisille ja eläimille mahdollisesti koituvaan riskiin. ​