​Hyvä toimintatapa lisäaineiden käytössä​

Varmista seuraavat asiat

a) Käytetyt lisäaineet, aromit ja entsyymit ovat turvallisia eli:

    • EU:n alueella sallittuja
      • varmista: löytyvät Komission asetus (EU) N:o 1129/2011 liitteistä ja Lisäaineasetuksesta(EY N:o 1333/2008 muutoksineen, liite II)             linkki: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2008R1333:20111202:FI:PDF
    • sallittuja niihin elintarvikkeisiin, joissa niitä käytetään
    • enimmäismäärärajoitukset eivät ylity
    • puhtausvaatimukset sekä muut lainsäädännössä asetetut raaka-aine-, valmistus-ja koostumuskohtaiset vaatimukset täyttyvät (tuotespesifikaatiot)
    • jäljitettävyys toteutuu eli tiedetään, mistä lisäaine on hankittu ja mihin sitä käytetään eli yksi askel taaksepäin ja eteenpäin.

b) Lisäaineiden, aromien ja entsyymien sekä näiden seosten pakkauksissa/astioissa on vaaditut merkinnät:

Muiden kuin lopullisille kuluttajille myytäviksi tarkoitettujen elintarvikelisäaineiden pakkausmerkintöjä koskevat yleiset vaatimukset
1. Kun elintarvikelisäaineita, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi lopullisille kuluttajille, myydään sellaisinaan tai toisiinsa ja/tai muihin elintarvikkeiden ainesosiin sekoitettuina ja/tai niihin on lisätty muita aineita, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava seuraavat tiedot:
a) jokaisen elintarvikelisäaineen osalta tässä asetuksessa säädetty nimi ja/tai E-numero taikka myyntiseloste, jossa on mainittu jokaisen elintarvikelisäaineen nimi ja/tai E-numero;
b) maininta ”elintarvikekäyttöön” tai ”rajoitettuun elintarvikekäyttöön” tai tarkemmat tiedot sen aiotusta elintarvikekäytöstä;
c) tarvittaessa erityiset säilytystä ja/tai käyttöä koskevat vaatimukset;
d) erän tunnistemerkintä
e) käyttöä koskevat ohjeet, jos niiden ilmoittamatta jättäminen voisi haitata elintarvikelisäaineen asianmukaista käyttöä;
f) valmistajan, pakkaajan tai myyjän nimi tai toiminimi ja osoite;
g) merkintä kunkin sellaisen ainesosan tai ainesosaryhmän enimmäismäärästä, jonka määrä elintarvikkeessa on rajoitettu, ja/tai asianmukaiset tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, jotta ostaja voi noudattaa tätä asetusta tai muuta asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä; kun sama määrää koskeva rajoitus koskee kokonaista ainesosien ryhmää, käytettynä yksin tai yhdessä, prosenttiosuudet voidaan yhdistää ja ilmoittaa yhtenä lukuna; määrää koskeva rajoitus ilmaistaan joko lukuarvona tai quantum satis -periaatteen mukaisesti;
h) nettomäärä;
i) vähimmäissäilyvyysaika ja viimeinen myyntipäivä;
j) soveltuvissa tapauksissa elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkintöjen osalta tiedot elintarvikelisäaineesta tai muista aineista, joihin viitataan tässä artiklassa ja jotka luetellaan direktiivin 2000/13/EY liitteessä III a.
2. Kun elintarvikelisäaineita myydään sekoitettuna toisiinsa ja/tai muihin elintarvikkeen ainesosiin, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava luettelo kaikista ainesosista niiden prosenttiosuutta kokonaispainosta vastaavassa alenevassa järjestyksessä.
3. Kun elintarvikelisäaineisiin lisätään aineita (elintarvikelisäaineet tai muut elintarvikkeiden ainesosat mukaan luettuina) varastoinnin, myynnin, standardoinnin, laimentamisen tai liukenemisen helpottamiseksi, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava luettelo kaikista ainesosista niiden prosenttiosuutta kokonaispainosta vastaavassa alenevassa järjestyksessä.
4. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, 1 kohdan e–g alakohdassa ja 2 ja 3 kohdassa vaaditut tiedot voidaan antaa ainoastaan lähetykseen liittyvissä asiakirjoissa, jotka toimitetaan lähetyksen mukana tai sitä ennen, edellyttäen, että kyseisen tuotteen pakkauksen tai astian helposti näkyvässä osassa on merkintä ”ei vähittäismyyntiin”.
5. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, kun elintarvikelisäaineet toimitetaan tankeissa, kaikki tavaraerää koskevat tiedot voidaan antaa vain lähetykseen liittyvissä asiakirjoissa, jotka toimitetaan lähetyksen mukana.

    • Yllä lueteltujen merkintöjen tulee löytyä aina pakkauksista, asiakirjoista ja säilytysastioista. Käyttäjän tulee vaatia k.o. tiedot, jos ne puuttuvat tai niissä on puutteita
    • Entsyymien pakkauksissa tai asiakirjoissa on mainittava entsyymin aktiivisuus

c) Lisäaineita, aromeja ja entsyymejä käsitellään ja säilytetään hyvien käytäntöjen mukaisesti ja työntekijöillä on riittävät tietotaito ja työohjeet käytön hallitsemiseksi.

d) Lisäaineet, aromit ja entsyymit sekä niiden käyttömäärät löytyvät reseptistä ja tuotannossa käytetyt määrät vastaavat reseptiin merkittyjä määriä.

​e) Elintarvikkeen pakkauksen ainesosaluettelossa on vaaditut merkinnät käytetyistä lisäaineista, aromeista ja entsyymeistä, mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavia aineita sisältävät lisäaineet omalla nimellään niin, että nimessä näkyy yliherkkyyttä aiheuttava ainesosa (esimerkiksi: soijalesitiini) sekä vaaditut varoitusmerkinnät.​

Elintarvikeparanteet omavalvonnassa:

Laadi omavalvontaan ohjeet, joihin kuuluvat

  • tuotteen reseptiikka
  • lisäaineiden, aromien ja entsyymien annosteluohjeet ​

Lähtökohta on, että toimija varmistaa tuotekohtaisten vaatimusten toteutumisen ensisijaisesti asiakirjojen, reseptiikan ja hyvien tuotantotapojen avulla. Dokumentoidut reseptilaskennat ovat keskeinen osa omavalvontaa!

Lisäaineiden merkitseminen myyntipäällykseen

Elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt lisäaineet ilmoitetaan ainesosaluettelossa ryhmänimellä, jota täydennetään lisäaineen nimellä tai E-koodilla. Esimerkki jäätelön lisäainemerkinnöistä: sakeuttamisaineet (johanneksenleipäpuujauhe ja guar), emulgointiaine (rasvahappojen mono-ja diglyseridit) TAI E-koodeilla sakeuttamisaineet (E 410 ja E 412), emulgointiaine (E 471)

Mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavia aineita sisältävät lisäaineet on ilmoitettava omalla nimellään niin, että nimessä aina näkyy myös yliherkkyyttä aiheuttava ainesosa (esim. soijalesitiini). Yliherkkyyttä aiheuttavat lisäaineet on aina ilmoitettava myyntipäällyksessä, vaikkei niillä olisikaan lisäainevaikutusta lopputuotteessa.

Lisäainetta ei tarvitse merkitä ainesosaluetteloon, jos se on joutunut elintarvikkeeseen ainesosan mukana (ns. carry over -lisäaine), eikä sillä ole lisäaineellista vaikutusta lopullisessa elintarvikkeessa. Esimerkiksi suolan paakkuuntumisenestoainetta tai lisäaineen lisäainetta ei tarvitse mainita, jos sillä ei ole teknologista vaikutusta lopullisessa elintarvikkeessa. Tässä ratkaisee kyseisen ainesosan käyttömäärä (osuus) lopullisessa elintarvikkeessa. Mutta jos ainesosan lisäaineilla on merkitystä lopputuotteen ominaisuuksiin (kuten on laita esimerkiksi jogurttiin lisättävän hillon sakeuttamis- ja väriaineilla), on nämä lisäaineet mainittava tuotteen myyntipäällyksessä. ​