​​​Puhdistusohjelma ja puhtauden tarkkailu​ohjelma

Laitosasetuksen (1369/2011) mukaan meijerin omavalvonnan tukijärjestelmään kuuluu puhtausnäytteiden osalta seuraavanlainen ohjelma: Kuvaus tilojen, koneiden, kalusteiden, välineiden ja laitteiden sekä kuljetuskaluston puhdistuksesta, desinfioinnista ja näytteenotosta.

Seuraavassa ohjeellinen PUHDISTUSOHJELMA JA PUHTAUDEN TARKKAILUOHJELMA, eli mitä omavalvontasuunnitelmassa on kuvattava: 

a) Puhdistus ja desinfiointiaineet 

Laitoksessa käytettävistä puhdistus- ja desinfioimisaineista laaditaan luettelo ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla (esimerkiksi puhdistusvälinetilassa seinällä/hyllyssä). Puhdistus- ja desinfioimisaineita sisältävät pakkaukset ovat tunnistettavia, niissä on merkinnät sisällöstä ja käyttöohjeet ovat pakkauksissa tai saatavilla. Ohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla on varmistettavissa, että aineita käytetään oikein ja ettei niiden jäämiä jää tuotteen kanssa kosketuksiin joutuville pinnoille.

b) Puhdistusohjelma

Puhdistusohjelmassa on kuvattuna laitoksen tilojen, kalusteiden, koneiden, laitteiden ja välineiden puhdistaminen ja desinfiointi. Myös käytettävät välineet ja aineet sekä puhdistusajankohdat sisältyvät kuvaukseen. Puhdistusohjelmassa on tarvittaessa myös tilojen ilmanvaihdon ja painesuhteiden seuranta säännöllisin mittauksin sekä ilmanvaihtolaitteiden, tiivistymisvesialtaiden ja tuloilman kanavien puhdistus sekä suodattimien vaihtaminen.

c) Puhtauden tarkkailuohjelma

Laitoksen puhtauden tarkkailuohjelmalla seurataan puhdistuksen ja desinfioinnin tehoa. Puhtauden tarkkailuohjelmaan kuuluu tilojen ja laitteiden aistinvarainen tarkastus sekä mikrobiologisten tai kemiallisten näytteiden ottaminen laitoksen tiloista, koneista, laitteista ja työtasoista.

Lisäksi omavalvontasuunnitelmaan on rakennettava näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, joka sisältää tutkimukset omavalvonnan suositelluista pintapuhtausnäytteistä (Eviran ohje 10501/1, joka koskee mikrobikriteeriasetuksen 2073/2005 soveltamista). Näistä kerrotaan oppaan Hygienia-osassa kohdassa Pintapuhtausnäytteet vuosittain maitoalan laitoksissa: listeria, salmonella ja kokonaisbakteerit.


 

Mistä, milloin ja millä menetelmällä puhtausnäytteitä otetaan?

Jos pesun jälkeen pinnat ja laitteet näyttävät likaisilta, ei näytteenottoa tarvita, vaan uusintapuhdistus on syytä tehdä jo pelkän aistinvaraisen puhtaustuloksen perusteella. Puhtauden tarkkailussa näytteenotto suunnitellaan yritys- ja tuotelinjakohtaisesti – yleispäteviä ohjeita ei ole, vaan eri kohteista näytteitä tulee ottaa riskiperusteisesti. Näytteenottokohteiden riskihierarkia suurimmasta pienimpään on: suoran kosketuksen pinnat (esim. työtasot, leikkurien terät, juustomuotit, juustokypsyttämön hyllyt) → välillisesti elintarvikkeeseen vaikuttavat pinnat (pesukoneet, käsin kosketeltavat pinnat, vesipisteiden hanat, esiliinat) → muut työpisteen pinnat. Suuren riskin kohteista näytteenottotiheys on 12-24 kertaa vuodessa, kohtalaisen riskin kohteista 6-12 ja vähäriskisistä kohteista 3-6 kertaa, näytemäärä on 10-20. Näytekohteet määritellään puhtauden tarkkailuohjelmassa – kohteista ja näytteenottotiheydestä sekä käytettävästä menetelmästä kannattaa neuvo​​tella valvovan viranomaisen kanssa. Jokaisella näytteenottokerralla ei tarvitse tutkia kaikkia nimettyjä kohteita, vaan puhtauden kannalta kriittisimpiä kohteita valvotaan tarkimmin. Tulokset kirjataan. Jos saadaan huonoja tuloksia, tai jos trendi on heikkenevä, puhdistusta tehostetaan ja puhdistusohjeita tarkistetaan. Biofilmin muodostuminen tai mahdollisesti haitallisten mikrobien löytyminen pinnoilta vaatii tehopesun tai saneerauspuhdistuksen suorittamisen.

Putkistojen ja säiliöiden seurannassa näytteenä voidaan käyttää huuhteluvettä. Vanutupolla, näytteenottotikulla tai vastaavalla voidaan ottaa näytteitä välineistä, tankkien ja putkien pinnoista, pakkauskoneista, mitoista ja tiivisteistä. Laajoista ja sileistä pinnoista voidaan ottaa kosketusnäytteitä. 


 

Pikatestit puhtausvalvonnassa

  • pinnoilla oleva lian ja/tai mikrobien määrä mitataan joko testin ja mittalaitteen yhdistelmillä (numeerinen tulos) tai värireaktioon perustuvilla testeillä. Tulos saadaan heti.

  • esimerkiksi ATP-testaus (eli luminometria) ja jäämätestit (esim. proteiinille). Testien valmistajilta saa menetelmän ohjearvot eri puhtaustasoille.

  • näyte otetaan heti puhdistuksen jälkeen, mutta ennen mahdollista desinfiointia. Jos tulos ei tyydytä, pestään uudestaan. 

  • näyte voidaan ottaa myös ennen tuotannon aloittamista. Tuotanto aloitetaan vain puhtailla laitteilla ja välineillä.

Mikrobiologiset testit eli elatusainealustoihin perustu​vat puhtaustestit

  • pinnoilla olevat mikrobit todetaan elatusainealustalla silmin havaittavina pesäkkeinä, kun elatusainealustaa on kasvatettu lämpökaapissa tai huoneenlämmössä. Tuloksen saaminen kestää 1-5 vrk.

  • esimerkiksi kontaktimaljat ja kontaktilevyt

  • kontaktimenetelmillä voidaan tutkia mm. kokonaisbakteerien, enterobakteerien ja E.colin esiintymistä pinnoilla

  • Hyvä tietopaketti pintahygienian tutkimisesta on Pintahygieniaopas (Elintarvike ja Terveys-lehden julkaisema opaskirjanen)