Jätevesien käsittely

Toimijan tulee huolehtia ympäristönsuojelulain (527/2014) 155 §:n mukaisesti kiinteistönsä jätevesien asianmukaisesta käsittelystä. Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka ojaan, tekolammikkoon tai vesilain (587/2011) mukaiseen noroon l. puroa pienempään vesiuomaan, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalojen kulkua juuri tapahdu.

Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, mutta tämä ei juurikaan kosketa maidonjalostajaa.​


 

Jätevesien käsittelyjärjestelmä

Maitojäämät vedessä

Ns. vesimaitoja syntyy lypsyjen ja lypsylaitteistojen pesujen yhteydessä maitohuoneessa ja maitoraaka-aineen jalostuksen yhteydessä elintarviketiloissa. Elintarviketiloissa syntyvät jätevedet kasvattavat määrää ja -kuormitusta pelkästä lypsylaitteiden pesuista tuleviin vesimaitoihin verrattuna. Määrän ja laadun tarkka arviointi on vaikeaa. Jos maitotilalla käytetään lypsyasemaa, johon lehmät tulevat peräkkäin lypsettäviksi, tulee sen puhdistuksesta edelleen lisää jätevettä ja kuormitusta. Erityisesti lypsyaseman pesuvesien joukkoon joutuu lantaa, minkä seurauksena pesuvesi voi olla hyvin kuormittavaa. Jos nämä pesuvedet johdetaan lypsylaitteiden pesuvesien joukkoon, saadaan vaikeasti ennakoitava määrä jätevettä.

Eräs vaihtoehto maitotilan jätevesien käsittelyyn on niiden varastointi esimerkiksi yhdessä lannan kanssa lietelantasäiliöön ja levitettäväksi myöhemmin lietteen mukana kasvunparanteena. Jätevesien suhteellisen suuri määrä lisää huomattavasti varastointi- ja levityskapasiteetin tarvetta, mikä rajoittaa varastoinnin käyttömahdollisuuksia. Muita vaihtoehtoja ovat jäteveden johtaminen kunnan jätevedenpuhdistamolle tai jäteveden puhdistaminen tilakohtaisesti.

Ellei jätevesien varastointi onnistu lainkaan, voi olla tarpeen varata jäteveden käsittelykapasiteettia koko syntyvälle jätevesimäärälle. Jos varastoinnin ongelmat kuitenkin johtuvat siitä, että maitotilalla ei ole riittävää lantalatilavuutta kaiken syntyvän lannan varastointiin, olisi edellä esitetyn perusteella tärkeämpää investoida riittävään lannankäsittelykapasiteettiin pelkän jätevedenpuhdistamon sijasta. Samalla voitaisiin ratkaista myös jätevesien käsittelytarve varaamalla niille varastointitilaa. Koska elintarvikkeita omasta maidosta jalostavilla maitotiloilla syntyy osittain erilaisia jätevesijakeita, niitä johdetaan eri tavoin syntypisteestä ja niiden määrä ja koostumus poikkeavat toisistaan, tulee tämän kaltaisen elinkeinonharjoittajan jätevedenkäsittely ratkaista aina tilakohtaisesti.

Jätevedenkäsittelyä suunniteltaessa tulee tarkastella vesivirtoja koko tuotantoyksikön (eläintenpitotila ja elintarvikkeiden valmistustila) mittakaavassa ja huomioida lisäksi tilakeskuksessa syntyvät asumajätevedet. Asumajätevesistä peräisin olevia jätevesilietteitä ei pidä käyttää maanparannusaineena ilman niiden hygienisointia. Jätevedenkäsittelytekniikan mitoituksessa on huomioitava kaikki käsittelyä vaativat jätevesijakeet. Jätevesien käsittelyratkaisun toimivuuden kannalta on olennaista, että käsittelyjärjestelmän toimintaa ylläpitävä riittävä hoito ja valvonta voidaan järjestää.​

Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen

Jäteveden johtaminen toisen alueelle